Kangaskaapin tyhjennystä, osa 1

Minulla on järkyttävän paljon kankaita ja lankoja suhteessa tämän asunnon 45,5 neliöön. On siis aika karsia materiaalivarastoja rankalla kädellä.

Ensimmäisenä kävin kangaskaapin kimppuun ja surautin saumurilla äitiyspakkauksen patjalle päällisen. Pieni patja sopii aikuiselle ihmiselle istuinalustaksi lattialla ja pienemmälle ihmiselle päiväunipaikaksi olkkarin lattialla. Päällinen on tehty tyynyliinan tyyliin, jolloin vältyin kaikilta nappi- ja vetoketjuviritelmiltä. Päällisen lyhyt läppä tuli väsyneenä ommeltua oikealle, eikä nurjalle puolelle, mutta menee se näinkin, kun raidat ovat läpässä muutenkin hauskasti eri suuntaan.

Seuraavat kankaat heitin tänään pyykkikoneeseen. Valitsin uhreiksi Marimekon retron ja väreistään kuluneen Triptyykin. Minulla on sille kaksi mahdollista suunnitelmaa: neliöliina kantamiseen tai pehmuste vaunujen istuimeen, mutta vielä pitää miettiä ja mittailla kumpaan kankaat sopivat paremmin. Paras tilannehan olisi, että kankaat riittäisivät molempiin, jolloin saisin vaunuihin mätsäävän kantovälineen. Minulla on tapana pitää matkassa mukana jotain kevyttä kantovälinettä, johon voin napata Sulon, jos hän kaipaa sylittelyä, mutta minun pitää päästä liikkumaan samaan aikaan.

Joulun käsityöt

Viime joulu vedettiin rennolla linjalla. Kyläiltiin kaikki pyhät, jolloin oma koti sai rojottaa sotkuisena, eikä ruokapuolestakaan tarvinnut stressata. Joulusiivouksen sijaan meillä oli joulusiivo. Myös lahjaosasto oli yksinkertainen. Siskolle maksoin verhokankaan eräällä kangaskauppakäynnillä, veli sai vaatteita, äiti jatkoa aterinsarjaansa ja mies pastan tekoon liittyviä välineitä.

Itse tehdyt lahjat pidin minimissä, koska minulla ei olisi välttämättä ollut aikaa tehdä kaikille edes jotain pientä. Anoppi sai toivomansa uudet patalaput ja vaareille värkkäsimme t-paidat Sulon jalanjäljillä. Näiden pienten lahjojen kylkeen ostettiin Kirkon ulkomaanavulta erilaisia lahjoja, jotka menivät perille sähköpostilla. Helppoa.

Vaarien t-paitojen painamisen yhteydessä painettiin meille vanhemmillekin omat paidat. Ihania nuo pienet varpaat. <3 br="">

Jouluna kokeilimme ensimmäistä kertaa gluteenitonta piparitaikinaakin. Tai siis lähinnä mies kokeili ja minä leikkelin piparit muoteilla ja koristelin. Tai yritin koristella. Kuorruttaminen ei todellakaan ole vahvuuksiani, joten hoidin homman kieli poskella.

Pipareiden lisäksi joulutunnelmaa kotiin toi tämän perheen ensimmäinen oma joulupuu tai pikemminkin jouluananas. Emme löytäneet mistään sopivaa ja edullista pientä pöytämallia, joten koristelimme sitten ostamamme ananaksen.

Ohje Sulosiin villahousuihin

S/M-koon villahousut sileällä neuleella

Suloset-villahousut

Villahousut on nopea neuloa ja niitä muutamat illanvietteenä tehtailleena kirjoittelin ohjeenkin talteen. Tämä malli on suunniteltu istumaan hoikalle ja pitkälle pojalleni Sulolle, jolla on kapeat reidet. Siitä tuli nimi Suloset.

Isolle ja paksureitiselle lapselle housut eivät välttämättä istu. Villahousuja voi muokata esimerkiksi päättelemällä etupuolella enemmän silmukoita ja neulomalla takapuolelle enemmän lisäyksiä.

Koko: S-M
Lanka: Novita Huopanen
Puikot: sukkapuikot (ja suorat puikot) 4 mm tai käsialan mukaan
Muuta: suurisilmäinen tylppäpäinen neula saumojen ompeluun, eriväristä lankaa merkitsemiseen

Tiheys: 16 s ja 24 krs = 10 cm

Sileä neule tasona: Neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin.
Joustinneule tasona ja suljettuna neuleena: Neulo vuorotellen 1 s oikein ja 1 s nurin.

Valmiin neuleen mitat venyttämättömästä neuleesta:
Vyötärön ympärys:  44 cm
Korkeus: 25 cm
Lahkeensuu: 20 cm
Haaran kapeimman kohdan leveys: 8 cm


Vinkit:

• Neuleen on tarkoitus olla tiheää, mutta notkeaa
• Jätä aloitukseen ja päättelyn jälkeen pitkät langanpäät saumojen ompelua varten
• Joka kerroksen alussa nostettu silmukka helpottaa saumojen ompelua, koska reunasta tulee siistimpi
• Voit viimeistellä villahousut esim. neulahuovuttamalla tai kirjomalla niihin käsin kuvioita. Käytä kuviointiin vain 100% villaa sisältäviä materiaaleja.

Ohje:

Housut neulotaan yhtenä kappaleena edestä taakse, minkä jälkeen ommellaan sivusaumat ja poimitaan silmukat lahkeita varten. Lahkeet neulotaan suljettuna neuleena.

Luo 32 s. Neulo joustinneuletta tasona 7 cm ja jatka sitten sileää neuletta neuloen. Kun kappaleen korkeus on 17 cm, kiinnitä kappaleen molempiin sivuihin merkkilangat ja päätä sitten kappaleen molemmissa reunoissa jalanteitä varten 7 s. Kun kappaleen korkeus on 21 cm, aloita takapuolen lisäykset. Lisää jokaisella oikealla kerroksella kappaleen molemmissa reunoissa 1 s päässä reunasta 1 s silmukoiden välisestä langasta kiertäen. Jatka lisäyksiä, kunnes silmukoita on yhteensä 52 ja kiinnitä kappaleen molempiin sivuihin merkkilangat. Neulo vielä 10 cm sileää ja 7 cm joustinneuletta. Päätä silmukat löysästi joustinneuletta neuloen.

Ompele housujen sivusaumat vyötäröltä merkkilankoihin asti (sivusauman pituus siis vyötäröltä jalanteille cm). Poimi jalantieltä sukkapuikoille kiertäen yhteensä 28 s. Neulo joustinneuletta suljettuna neuleena 5 cm, päätä silmukat kuten housukappaleessa ja neulo toinen lahje samoin.

Päättele langanpäät huolella. Pese (käsin haaleassa vedessä villalle sopivalla pesuaineella hellästi puristellen) ja lanoliinita housut ennen käyttöä.

Edessä newborn/S-kokoiset ja takana M-kokoiset ainaoikeinneuleiset housut

Villahousut vaippakäytössä?

Villahousuja (tai villavaippahousuja tai villakuoria, eri nimi, sama asia) käytetään kosteussuluttoman vaipan, kuten harson, sisävaipan tai sisätaskuvaipan, päällä pysäyttämässä kosteuden leviämisen vaatteisiin. Villahousuilla voidaan myös varmistaa viallinen vuotava tasku- tai all-in-one-vaippa. Jotkut käyttävät villahousuja jopa kertakäyttövaipan päällä öisin estämässä ohivuodot. Villa on mukava materiaali vaippakäytössä, sillä se hengittää, on kevyttä ja ihoystävällistä. Se ei hierrä yhtä helposti kuin laminoidut polyesterkankaat, joita myös käytetään vaippakuorissa. Varsinkin yökäytössä villa kuulemma aiheuttaa vähemmän hajuhaittoja kuin kosteutta hautovat PUL-kankaat (tästä minulla ei ole vielä omia kokemuksia).

Villahousut neulotaan sataprosenttisesta konepesua kestämättömästä huopuvasta villasta. Superwash-käsitellyt villat tai sekoitesukkalangat eivät siis sovellu vaippahousuihin. Tekokuidut johtavat kosteutta, joten jos housut neulottaisiin polyamidilla vahvistetusta langasta, olisi kosteus lopulta vaippakuoren ulkopuolella. Tekokuidut ja superwash-käsittely estävät neuletta huopumasta, mutta vaippakäytössä villahousujen on jopa syytä vähitellen huopua, jotta ne pitäisivät kosteutta entistä paremmin.

Villahousut vaativat toimiakseen lanoliinia eli lampaanvillarasvaa, jolla housut käsitellään ennen käyttöä ja jokaisen pesun jälkeen. Housuja ei tarvitse pestä joka käytön jälkeen. Housujen kastuttua niiden annetaan kuivua ilmavasti. Mikäli housuihin tulee tahra, housut pestään varovasti käsin villanpesuaineella. Mahdollista hajua voidaan poistaa ulkona tuulettamalla, pakastamalla ja pesemällä. Villahousuja ei saa pestä pyykkikoneessa tai kuivattaa kuivurissa, koska hankaus ja lämmönvaihtelut saavat villan huopumaan liian voimakkaasti. Pyykkikoneeseen eksyneet villahousut saattavat istua pesun jälkeen paremmin barbie-nukelle kuin vauvalle.

Villanpesuainetta saa tavallisista marketeista. Lanoliinia, esim. Sonett, voi löytää marketista pyykinpesu- tai lastentarvikeosastolta, luontaistuotekaupoista tai lastentarvikeliikkeistä. Lanoliinia myydään erikseen imetykseen ja villapyykille, mutta periaatteessa molemmat toimivat villahousujen lanoliinituksessa. Imetyksessä rikkoutuneille nänneille tarkoitettu Lansinoh vain tulee jatkuvassa käytössä kalliimmaksi.

Villahousujen lanoliinitusta Sonett-villanhoitoaineella.

Lanoliinitus
Lanoliinitukseen on olemassa erilaisia ohjeita, mutta esimerkiksi Sonett suosittelee liuottamaan pari ruokalusikallista lanoliinia kuumaan veteen, joka sekoitetaan litraan haaleaa vettä. Villavaate upotetaan kokonaan veteen ja sitä puristellaan, jotta vaate kastuu läpikotaisin. Villavaatetta liotetaan ohjeesta riippuen tunnista vuorokauteen (jokainen oman makunsa mukaan, minä liotin muutamia tunteja ja lanoliinia oli neljälle villakuorelle muutamia ruokalusikallisia), jonka jälkeen villavaate pitää vielä huuhdella, mikäli lanoliinitukseen käytetty villanhoitoaine sisältää saippuaa, hajusteita tms. Villahousut puristellaan kevyesti kuivaksi käsin ja vaikka esimerkiksi pyyhkeen avulla, jonka jälkeen ne muotoillaan kosteana ja jätetään kuivumaan tasaiselle pinnalle.

Lansinoh-voidetta käyttäessä lanoliinia tarvitaan hyvin pieni määrä, noin herneen verran per villahousut. Lanoliini saadaan toimimaan paremmin, kun se sekoitetaan kuumaan veteen, johon on raapaistu pieni määrä palasaippuaa.

Neuleohje: Sara Palojärvi 2014

Ohjeella ei saa valmistaa villahousuja kaupallisiin tarkoituksiin. Ethän siis myy tällä ohjeella valmistettuja uusia villahousuja. Ethän myöskään kopioi, julkaise tai myy ohjetta omanasi.

Yövaippailua

Olen päässyt yli ennakkoluuloistani yövaipatuksen suhteen ja kahtena yönä meillä onkin kestoiltu. Ensimmäinen yö sujui loistavasti. Paksu vaippa ei häirinnyt Suloa ja aamulla sänky oli kuiva. Villahousut olivat pitäneet loistavasti. Toisella kerralla latasin imua vaippaan saman verran kuin aikaisemminkin, mutta kosteus puski villahousujenkin läpi aamuyöstä. Vaippa oli samoilla täytteillä edestä taakse asti litimärkä. Yövaippa vaatii selkeästi vielä hienosäätöä, enkä siksi ole suoraan siirtymässä täysikestoiluun.

Sulolla on nyt kolmet sopivat villahousut. Nämä ohuemmat Novitan Otavasta (50% villaa, 50% kierrätysvillaa) neulotut villahousut neuloin varahousuiksi tai kertakäyttövaipan päällä pidettäviksi falskausta estämään. Ne eivät ohuempina varmaan sovi yökäyttöön sisävaipan päälle sellaisenaan, vaan vaativat varmistukseksi villaimun, jonka neuloin Hailuodolta ostamastani hahtuvasta.

Jos teistä lukijoista löytyisi kestoilijoita, niin voisitteko vinkata minkälaisia vaippoja teillä on yökäytössä? Meillä on pari Kestovaippakaupan yösisävaippaa ja Myllymuksujen sisävaippa, joihin kaikkiin lisään imua.

Mitä kuuluu, kotiäiti?

Moi ja hyvää uutta vuotta!

Edellisestä Blogger-visiitistäni on aikaa yli kuukausi (edellinen postaus oli ajastettu etukäteen). Piti ihan kysyä mieheltä, mistä löydän läppärin laturin, kun senkin olin onnistunut hukkaamaan. Hyvä kun edes muistan koko blogimaailmaa! Monesti imettäessä olen roikkunut kännykällä vain Facebookin erilaisissa keskusteluryhmissä, ja yhtäkkiä tänään muistin, että onhan minulla Bloglovinin sovelluskin, jonka kautta luettavaa löytyisi vaikka millä mitalla. Ai miten niin laho pää? :D

Viime viikot ovat edelleen kuluneet akselilla tissi-vaippa-nukutus, mutta vähän edistystä on alkanut tapahtua. Sulo ryömii, kierii sujuvasti paikasta toiseen, syö kiinteitä, nauraa kikattaa ja yrittää kovasti jokellella muitakin vokaaleita kuin äätä, öötä ja yytä. Kaksi edellistä yötäkin ovat olleet lupaavia. Sulo on herännyt syömään vain pari kertaa sen entisen kymmenen sijaan, joten minullakin alkaa olla edes vähän järkeä päässä. Ennen olin mörkö pitkälle iltapäivään asti, mutta nyt selviän heräämisestä jopa tunnissa parissa. Toivotaan, että poika jaksaa tulevaisuudessakin nukkua pidempiä pätkiä!

Olen aikaisempina blogivuosina väsännyt vuodenvaihteessa pienen yhteenvedon kuluneesta vuodesta, mutta nyt jätän sen suosiolla väliin. Vuonna 2014 kirjoitin postauksia melkein puolet vähemmän kuin vuonna 2013, eikä valmiita käsitöitä ole ollut juurikaan esiteltäväksi. Viime vuosi oli tähän mennessä elämäni rankin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, joten tänä vuonna aion ottaa rennosti, enkä todellakaan tee minkäänlaisia uuden vuoden lupauksia. Jos jotain lupaan, niin annan itselleni luvan innostua uudelleen omista harrastuksista, pukeutua nätisti (löysin aleista parit sopivat farkut, miten ihanaa!) ja ennen kaikkea nauttia vauvavuodesta! En ota paineita bloggaamisesta, vaikka nyt tuntuu taas siltä, että voisin postailla ahkerammin ja innostusta neulomiseen löytyisi.

Minkälaisia suunnitelmia teillä on tälle vuodelle?