Viime vuonna humputtelin Lapsimessuilla bloggarilipulla ihan vaan kahdestaan Sulon kanssa. Tänä vuonna kuitenkin minulla oli mahdollisuus nähdä messut myös näytteilleasettajan näkökulmasta, joten hengailin joka päivä pätkän jos toisenkin Kestovaippayhdistyksen kojulla. Messuviikonloppu oli aika rankka, kun yritin tunkea siihen niin perheajan, bloggarina hengaamisen kuin yhdistysaktiivin roolin.
Kamera oli luonnollisesti mukana koko messujen ajan, mutta ei sellaista vanhaa romua halua enää käyttää. Instagram-videoiden lennosta leikkaaminen on niiiiin paljon jännempää! Livekuvaaminen on siitä haastavaa, että tilanteet tulevat ja menevät, ja jos yritätkään saada videolle juuri niitä kivoja hymyjä ja oikeita kuvakulmia, niin ei se kauhean helppoa ole. Yllätyksiä tuli koko ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.