Tekstiilisuunnittelijan tietokoneella

Marraskuussa muutaman vuoden vanha Lenovoni käynnistyi viimeisen kerran tasan siksi aikaa, että sain siitä tiedostot ulkoiselle kovalevylle talteen. Sitten se pimeni, sillä tuuletin oli lakannut toimimasta. Sitä ei todellakaan kannattanut korjata, sillä hintaa koneella oli ollut 500 euroa ja muovinen kuorikin oli hajalla sekä näytön saranoista toinen sijoiltaan. Yritin elämää ilman omaa läppäriä, mutta pöytäkone ei vaan ole minun juttuni varsinkaan silloin, kun pöytä ja siihen kuuluva tuoli näytön sijoittelusta puhumattakaan olivat minua 20 senttiä pidemmälle miehelle mitoitettuja. Olen tottunut tekemään hommia silloin, kun satun oikealle tuulelle, oli se sitten kello kaksi yöllä tai kahdeksan aamulla. Yleensä röhnötän joko sohvalla läppäri sylissä tai ruokapöydän ääressä melkein hyvässä asennossa. Mutta flown saamiseksi todellakin se sijainti on tärkeää. Vielä vanhempien luona asuessa tykkäsin koodata tietokoneella vaikka tuntikausia naama seinää päin, mutta nykyään haluan tarvittaessa nähdä ympärilleni, mieluiten myös ikkunasta ulos.

Teininä minulla riitti kärsivällisyyttä värkätä tietokonetta halvimman ja ei-niin-helpon kautta, eli käytin paljon ilmaisia ohjelmia Linuxilla, mutta nyt haluan päästä töihin heti idean tultua. Olen logiikaltani vannoutunut Linux-käyttäjä ja Windows on aina ollut käytössä vain olosuhteiden pakosta. Windowsia joutuu käyttämään koululla ja osa suunnitteluohjelmista toimii vain sillä. Mutta jos perheeseen kuuluu toinen vieläkin nörtimpi, saa ohjelmat toimimaan muutenkin pienellä virittelyllä. En halunnut uudeksi koneeksi enää yhtään PC:tä (tai puuceeta, kuten eräs ystäväni asian ilmaisi), vaan tällä kertaa tyhjensin säästötilin ja hankin MacBook Pron. Näin parin päivän käytön perusteella voin jo sanoa, että kyllä kannatti. Kone on kevyt, hiljainen ja no, helppo käyttää!

Uudesta koneesta löytyvät nyt mm. nämä ohjelmat ja lisääkin aion laittaa heti, kun tarvetta tulee:

Gimp

Tämän ilmaisen kuvankäsittelyohjelman olen ladannut aina tietokoneelleni ensimmäisenä. Olen käyttänyt Gimpiä ehkä jopa kymmenisen vuotta. Jos on tottunut Photoshopiin, logiikka voi tuntua alkuun oudolta, mutta jos taas aloittaa Gimpillä, ovat kaupalliset kuvankäsittelyohjelmat sen jälkeen superhelppo oppia.

Adoben ohjelmat

Opiskelijatarjouksella näille tulee hintaa noin 20 euroa kuussa, mikä ei todellakaan ole paha hinta. Yleensä käytän Photoshopia, InDesignia ja Illustratoria.

WeavePoint 8.0

Toikalta ostettu kudotun kankaan suunnitteluohjelma olisi ollut hyvä olla jo vuosi sitten käytössä, sillä siitä olisi ollut eniten hyötyä työharjoittelussa ja sen jälkeen syksyllä tekemässäni kudontaprojektissa. Ohjelmalla voi suunnitella niin käsin kuin teollisesti kudottavaa kangasta. Opiskelijahintaankin ohjelma on aika kallis (yli 300 euroa), mutta teollisen kankaan suunnittelussa ei kudontaohjelmien ilmaisista demoversioista ole juurikaan iloa.

Jos kudontaohjelmat kiinnostavat, niin ilmaiseksi voi testata WeavePointia, Fiberworksia ja WeaveItia, josta on myös olemassa suhteellisen edullinen mobiilisovellus. Kudontaohjelmien lisäksi tekstiilisuunnittelussa Metropoliassa käytetään neuleohjelmia, kuten DesignaKnitiä ja vielä aloittaessani printtejä suunniteltiin Kaledolla. Nykyään painetun kankaan kurssillakin käytetään Adoben ohjelmia, koska niitähän alan yrityksetkin käyttävät. Itse käytän neulesuunnittelussa yleensä paperia, kynää ja omaa päätä. En luonnostele juuri lainkaan, vaan yleensä kaikki pitseistä printteihin on ensiksi pääni sisällä ja sitten vain tavallaan tulostan lähes lopullisen version ulos neulomalla.