3/28/2012

Matonkudejuttuja



Innostuin vähän virkkaamaan matonkuteita. Pienestä mustasta kerästä syntyi hetkessä 10 millin koukulla kori. (rav)



Nämä hauskat matonkuteet löysin ennen joulua Matinkylän kierrätyskeskuksesta. Valkoinen on kaikista paksuinta, enkä ole vielä keksinyt, mihin sitä voisi käyttää. Paksuudeltaan se on etusormen luokkaa, joten sitä voikin koukun sijasta virkata lähinnä sormin. Lila taas sopii koukulla virkattavaksi oikein hyvin.

3/26/2012

Tupsugraffiti


Novitan Tupsukehikon avulla tehtyjä tupsuja oli viikonloppuna jo sen verran kasassa, että aloin miettimään tupsuille jotain järkevää tarkoitusta. Ikkunasta ulos katsellessani keksin, että voisin viedä tupsuja vaikka johonkin lenkkipolun varteen pieneksi yllätykseksi muille ihmisille. Tupsut voisi tulkita kukiksi, pajunkissoiksi tai vaikka hedelmiksi, ihan miten kukin itse haluaa. Minulle tupsut ovat kuitenkin vain harmaaseen ympäristöönsä kuulumattomia väriläiskiä.


Lauantaina iltapäivällä näitä kiinnitellessäni oli jo kuitenkin aika hämärää, joten kuvat eivät onnistuneet toivomallani tavalla. Luonnossa installaatio näyttää paljon mielenkiintoisemmalta. Graffiti on Espoonlahden kirkon takana hiekkatien varrella, mutta kuitenkin sen verran kaukana tiestä, että graffitin ohi kävelee kohtuullisen helposti sitä näkemättä.

3/24/2012

Jämälankakaaoksen taltutusta

 


On vähän sellainen olo, että multa loppuu jämälangat kesken juuri sillä hetkellä, kun olen pääsemässä kunnolla vauhtiin. Ensin oli jämälankakaaos ja nyt yhtäkkiä ei lankaa ollenkaan. Miten tässä näin pääsi käymään?

3/20/2012

Röyhelöhuivi


Ison Omenan Citymarketissa olivat röyhelölangat alessa, joten nappasin kolme kerää itselleni talteen. Ensimmäisestä syntyi perushuivi (rav), toisesta hieman erilaisesta olen tekemässä myös huivia. Kolmannen kerän tulevaisuutta en ole vielä päättänyt, mutta kannattaahan sitä aina varulta pitää varastossa jotain erikoisempaa. Mistä sitä tietää, miten tämäntyyppisten lankojen neulomistekniikkaa tulee joskus sovellettua.


Tulisipa jo lämmin kevät, että pääsisin käyttämään tätä takkia tämän tai jonkin muun keväthuivin kanssa. Olen täysin huivi-ihminen, omistan varmaan kymmeniä huiveja. :) Talvellakin taisin olla lähes joka päivä koulussa huivi kaulassa, koska palelen herkästi niskasta ja hartioista.

3/18/2012

Puuvillapipo




Pitkä ja löysä joustinneulepipo on neulottu Novitan Tennesseestä. Sopii niin kevääseen, kesään kuin syksyynkin. Tämä myssy lähtee serkulleni, terkkuja hänelle! :) (rav)

3/17/2012

Farkkutyyny

Sänkyni on 90 cm leveä, mutta patjani vain 80-senttinen, minkä vuoksi patjani ja petauspatjani saattavat lähteä yöllä seikkailemaan oikealta paikaltaan. Surrur-kirjassa Mika Piirainen oli tehnyt ohjeen tuhatjalkaiseen, joka täyttäisi parisänkyjen erillisten patjojen väliin jäävän raon, ja siitä sain pienen idean.



En omistanut mitään kangasta niin paljoa, että siitä olisi tuhatjalkaisen saanut, mutta yhtäkkiä muistin omistavani paljon farkkua. Siis niitä kierrätettyjä farkkujen lahkeita, jotka jäävät jäljelle, kun farkuista leikkaa itselleen shortsit. Klooratut farkut päätyivät tyynyyn myös, sillä ne hajosivat parin käyttökerran jälkeen. En ollut kirppiksellä tarkastanut housujen saumoja, mutta 50 sentin hinnalla farkut voi ostaa sokkonakin.



Molemmat farkut olivat suoralahkeisia, joten lahkeita tarvitsi kaventaa vain reiden seudulta. Ompelin tarkoituksella lahkeenpalaset osittain nurinpäin ja saumat ulospäin, koska muuten tyyny olisi oikeasti näyttänyt farkunlahkeilta. Päälle jääneet saumanvarat ja lahkeensuut ovat lisäksi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tyyny imi sisäänsä hillittömän paljon täytettä. Täytteeksi päätyi kaksi vanhaa tyynyä, kangas- ja lankasilppua sekä yksi hajonnut akryylilankakerä rakettispagetiksi leikeltynä. Taisi tuonne vaahtomuovipalasiakin mahtua.



Tyynyn viimeistely tapahtui saksien, ratkojan ja raastinraudan avulla. Nämä ovat suosikkiapuvälineitäni farkkujen kulutuksessa. Ratkojalla saa hallittua tuhoa aikaan, saksilla selkeitä viiltoja ja raastiraudalla nyppyyntynyttä, rispaantunutta tai käytössäkuluneen näköistä jälkeä raastimesta riippuen.

Rispaantuneet yksityiskohdat tein ratkojalla ja raastinraudalla. Ensin tein pienen pieniä reikiä kankaaseen ja sitten revin rei'itettyä aluetta raastimella.

3/16/2012

Huopakukka

Tulipahan taas pitkästä aikaa huovutettua. Minulla ei ollut aloittaessa mitään kuvaa siitä, millainen lopputuloksesta olisi tulossa. Oma huopakukkani muodostui siinä samalla, kun ohjasin ja neuvoin lapsia huovutuksessa eräässä pajan tapaisessa


Oma kukkani kyllä kalpenee lasten huovutusten rinnalla. Eräskin lapsista pyöräytti huovasta ammattimaisella otteella nuken itselleen, toinen ensikertalainen taas teki huovutusneulalla hahtuvasta ison iloisesti hymyilevän pallon muutamassa minuutissa... Minulla on selkeästi vielä paljon opittavaa ja oivallettavaa huovutukseen liittyen. :)

3/11/2012

"Se kampeja."

Pikkuveli jos joku on oikea kalamies. Suurempaa kalafania saa hakea. Siksi halusinkin tehdä hänelle pienen yllärin.

"Oooo! Kato Sala (=Sara) teki ison kalan!" "Siinä häntä!" "Pyystö(=pyrstö)!"


"Missä pupu?" Pikkuveli haluaa näyttää kalan pupullekin!


"Kato se kampeja(=kampela)!"


"Nappeja!"


Etsitään kirjasta ihan oikee kampela. Ihmetellään sen silmiä. Kun laitan kirjan pois: "Lisää kampejaa!" ja kampelat pitää kaivaa taas esille ihmeteltäväksi. Parin minuutin ajan pikkuveli ihmettelee äidin kanssa muita eläimiä ja taas "Äiti ettii sen kalan!". Äiti yrittää näyttää muitakin kaloja: "Kato siinä on säyne! Kato suutari ja sorva!" Pikkuveljeä ei kiinnosta, vaikka yleensä kalojen katseleminen on hänen mielestään hauskaa. Pikkuveli juoksee nauraen paikalle vasta kuullessaan, että nyt katsotaan taas kampelaa.

Ilmeisesti oli mieleinen kala. :)


"Se kampeja."

malli: Kampela by Pia Holm (Surrur - tee oma marimekkosi, WSOY 2011)
kankaat: jämäpaloja Ikean kankaista + kierrätysmateriaaleja


Täytteeksi kalaan laitoin pikkuveljen äitiyspakkauksen patjan, josta pyöristin kulmat. Nyt on saatu patjakin hyvin kierrätettyä. :)

3/10/2012

Erikoisnappeja


Sain taas vähän vanhoja käsityöaarteita. Laatikossa oli neppareita, hakasia, vyönsolkia ja jänniä tee-se-itse-nappeja. Näitä oli kahta eri kokoa, kuvassa näkyviä pieniä oli enemmän.


Nappien mukana tuli muutama koristeluohje. Kullan tai hopeisen värisellä langalla saisi kyllä aika näyttävät napit!

3/09/2012

Kevätpipo

Myönnän olevani huono pipojen käyttäjä. Vaikka omistan useita pipoja, annan niiden mielummin pölyttyä hattuhyllyllä ja kuljen toppatakin huppu päässä huivi korville vedettynä. Huppu sentään pitää kunnon tuultakin hyvin ja estää taivaalta tippuvaa lunta tarttumasta heti silmälasien linsseihin!


Kevään tullen on kuitenkin kivaa alkaa käyttää puuvillaisia pipoja. Mieluiten sellaisia löysiä myssyjä, joissa on pitsiä tai muuten vain aukkoja, ettei tule liian hiki. Siksi virkkasin itselleni Novitan Hanko-langasta uuden puuvillamyssyn yläasteella neulomani valkoisen pitsipipon kaveriksi. Valkoinen pipo on jo ehtinyt kokea kaikenlaista ja se on jo päässyt hieman kellastumaan. (Syinä mm. pipon päätyminen viime kesänä Hailuodon reissulla metsään, suolle ja mereen - tietty hyttyskarkotteella sotkettuna... Hyttyskarkotteen hajun sai muuten pois vain pyykkikoneessa.)


Ruskea puuvillamyssy on virkattu pylväillä ja kaikessa yksinkertaisuudessaan pidän piposta todella paljon. Siitä tuli kertaheitolla uusi suosikkipäähineeni! :) (rav)

3/01/2012

Sur rur!




Tällä hetkellä minua inspiroi Mari Savion ja Kati Rapian kirja Surrur - tee oma marimekkosi. Voisin tehdä kirjan ompelu- ja askartelumalleista vaikka jokaisen! Erityisesti Erja Hirven suunnittelemat minuuttimekon kuminauhaversio ja lippis olisivat aika hauskoja projekteja toteuttaa...