Pikahehkutus

Kököillä kännykkäkuvilla mennään, mutku en malttanut olla esittelemättä, mitä sain aikaan kutomo Holopaisella kuviollisten neulottujen tekstiilien kurssilla tällä viikolla tiistaina. Luomumerinoa ja alpakkaa. Aika herkkua!

Mitä ihmeen pesunukkaa?

Facebook-kirppiksillä on aivan omat sääntönsä ja slanginsa. Olen ostellut niiltä vaatteita sekä itselleni että lapselle ja moni käytäntö alustavista varauksista postissa kadonneen ostoksen postikulujen puolittamiseen on tullut tutuksi. Kaikkeen en kuitenkaan totu, ja yksi esimerkki tästä on sana pesunukka tai pesuhaitu. Siis mikä? Miksei puhuta vain nukasta ja nypyistä, rehellisesti niiden omilla oikeilla nimillä.

Seuraavat lainaukset keräsin suoraan lastenvaatteiden FB-kirppiksiltä:

"Vähän pesuhaitua pinnassa, mutta ehjiä ja tahrattomia."

"Alareunassa hieman pesuhaitua, muuten siisti."

"Haitua mutta vielä voi hyvin käyttää."

"Reilu pesuhaitu haalistaa väriä."

"Ehjä, tahraton hiukan haituhaalistumaa."

"Siistejä, hyväkuntoisia, normaalia pesunukkaa, ei tahroja eikä reikiä."

Sanon tämän tekstiilialalla työskentelevänä: pesuhaitua tai -nukkaa ei ole terminä olemassakaan. En tiedä kuka nämä on alun perin keksinyt, mutta nimitys on harhaanjohtava. Kaikista pahin on yhdistelmä "merkille tyypillistä pesunukkaa". Tuntuu hullulta, miten provosoidun näin pienestä asiasta ja kansankielisestä ilmaisusta, mutta taustalla vaikuttavat isommat jutut.

"Pesuhaituva" ei johdu pesemisestä. Sen taustalla on tekstiilien pilling-ilmiö, joka tarkoittaa suomeksi nyppyyntymistä. Tekstiilin pinnasta nousee langan kuituja pystyyn ja nämä kuidut takertuvat toisiinsa sekä keräävät ympärilleen irtonaista kuitua ja muuta roskaa, jolloin muodostuu nyppy. Alkuun nyppy muistuttaa epämääräistä nöyhtää, mutta ajan mittaan se saattaa nousta kunnolla kankaasta koholle selkeästi näkyvänä. Pilling-ilmiötä ilmenee erityisesti huonolaatuisissa, edullisesti ja heikoista materiaaleista valmistetuissa kankaissa. Jokainen on varmasti pidellyt joskus käsissään trikoota, jossa ei näy nypyn nyppyä parinkaan vuosikymmenen ahkeran käytön jälkeen, ja toisaalta myös sitä ketjuvaateliikkeestä ostettua parin euron rytkyä, joka oli nukkainen jo sovituskopissa.

Nyppyä muodostuu heikkolaatuiseen kankaaseen ilman pesuakin, mutta pesukoneessa tekstiili luonnollisesti joutuu kulutukselle, mikä edistää nyppyyntymistä. Pesukoneiden kankaalle aiheuttama kulutus riippuu pesuohjelmasta ja sen pituudesta, sekä siitä, miten täynnä rumpu on. Nukkaantumista voi vähentää pesemällä vaatteet nurinpäin ja arat materiaalit pesupussissa hienopesuohjelmassa. Vetoketjut, strassit ja muut terävät yksityiskohdat muissa vaatteissa altistavat koko koneellisen kovemmalle kulutukselle. Siksi niistä olisi hyvä aina sulkea vetoketjut ja koristellut biletopit tulisi sujauttaa pyykkipussiin, jolloin terävät koristekivet aiheuttavat hallaa vain paidalle itselleen. Rintaliivienkin hakaset voivat vahingoittaa muita vaatteita, joten jos et pese liivejä käsin, muista sulkea hakaset ja laittaa liivit pesupussiin.

Me suomalaiset olemme huonoja reklamoimaan. Jatkuvasti kuulen valituksia hutiostoksista, jotka eivät ole kestäneet käyttöä paria päivää pidempään. Yleensä ostaja soimaa tästä itseään: "Miksi ostin huonoa? Olisin voinut valita kalliimpaa ja parempaa." En voi pelastaa koko tekstiilibisnestä, mutta sanon tämän nyt täällä: jokaisella on oikeus valittaa huonosta laadusta, myös alevaatteen kohdalla! Vaatteen tulisi kestää puolisen vuotta käyttöä (mikä on minusta todella lyhyt aika!), eikä sen sinä aikana tulisi revetä liitoksistaan tai kulua niin hirveän näköiseksi, ettei siihen pukeutuneena ilkeä poistua kotoa. Värien tulisi myös pysyä, mikäli vaate on pesty oikeanlaisella, valkaisemattomalla pesuaineella.

Mikäli emme tee reklamaatioita, eivät vaatteita valmistaneet yritykset saa tietoonsa huonoja eriään, jolloin ne voitaisiin vetää pois myynnistä ja seuraavat voitaisiin tehdä edellisestä viisastuneena. Pienillä vaatemerkeillä tekemättömät reklamaatiot voivat jopa viedä koko yrityksen maineen, kun asiakas avautuu somessa ja yhä useampi saa tietoa yrityksen huonolaatuisista tuotteista, vaikka kyseessä olisikin ollut yksittäinen maanantaikappale. Yleensä yritykset ottavat reklamaatiot oikein hyvin vastaan ja pilalle mennyt tuote korvataan joko rahalla tai uudella vastaavalla. Poikkeuksiakin on, valitettavasti. Vaatteen huonolaatuinen kangas ei kuitenkaan koskaan ole asiakkaan syy, eikä asiakkaan kannata tyytyä kohtaloonsa ja todistella itselleen, että kyseessä on vain merkille tyypillinen ominaisuus. Tiedän, että joidenkin firmojen kohdalla jaloilla äänestäminen ja ostamatta jättäminen ovat vaikeita valintoja, onhan heidän vaatteissaan niin herkut kuosit ja hauskat mallit. Joskus on täysin arpapeliä, osuuko kohdalle hyvää vai huonoa tekstiiliä. Sitä ei aina tunne sormenpäissään, vaikka kuinka olisi harjaantunut materiaalien hypistelyssä.


Kylläpä helpotti, kun sai avautua kunnolla.

Materiaalikontrasteja ja värikarttoja

Ensimmäinen kudonnan kurssimme loppui muutamia viikkoja sitten. Nyt neulonnan kurssilla, joka sisältää itsenäisen työskentelyn päiviä, minulla oli kerrankin aikaa kaivaa keskellä päivää kamera esille ja otin kuvia muutamista kudonnan kurssin tehtävistä.

Kurssin alussa saimme kokeilla materiaalikontrastien tekemistä. Tehtävänantona oli, että pujoteltavasta työstä pitäisi karsia muut kuin vaaditut kontrastit minimiin. Tässä muutamia pujottelujani. Palttinaa muistuttavat pujottelut olisivat tietysti olleet helppoja ja nopeita, mutta halusin tehdä tämän vaikemman kautta. Homma lähti melkein lapasesta, kun yritin keksiä millä kaikilla mielenkiintoisilla tavoilla langat saataisiin pysymään pahvinpalan ympärillä...

Vasemmalta ylhäältä alkaen: kerrattu-kertaamaton, matta-kiiltävä, harmaa-värillinen, musta-värillinen, valkoinen-värillinen

Vas. ylh: paksu-ohut, lähisävyt, pörröinen-sileä, luonnollinen-synteettinen, vastavärit

Ensin ajattelin käyttäväni pahvinpalat esimerkiksi joulukortteina, mutta kun sommittelin ne näihin kahteen ryhmään, keksin, että voisinkin tehdä niistä taulut makuuhuoneeseen ja keittiöön. Tauluista siis lisää, kunhan ensin löydän niihin sopivat kehykset.

Pujottelutöiden lisäksi teimme muutamia värikarttoja, joihin kaikkiin meidän piti upottaa inhokkivärimme. Minun on sellainen petrooliin vivahtava sininen, mitä löytyy mm. toimistomapeista. En ole värien suhteen nirso, mutta pukeutuessa vältän selvästi sinistä muualla kuin farkuissa.

Näistä värikartoista valittiin yksi, jonka pohjalta piti tehdä matto. Valitsin alimman kuvan meduusa-aiheisen. Meduusat innoittavat minua muutenkin maton kuvioinnin suunnittelussa. Kudonnan kurssin huipentuman pääsen esittelemään heti, kun saan mattoni takaisin arvioinnin jälkeen!

Lankapostia

 

Sain pari viikkoa sitten kivaa lankapostia uudelta yhteistyökumppaniltani Suomen Langalta. Sain heiltä testailtavakseni erittäin paksuja Inspiraatio-nimisiä uutuuslankoja sekä 6- ja 15-säikeisiä Liina-kalalankoja eri väreissä. Tekstiilisuunnittelun opiskelijana oli tietysti mukavaa päästä tutustumaan tarkemmin kotimaiseen tekstiilialan yritykseen ja sen tuotteisiin! Kiitos Suomen Lanka!

Suomen Lanka Oy on vuonna 1982 perustettu yritys, joka valmistaa lankoja, jotka sopivat niin nypläykseen, neulontaan, virkkaukseen kuin kudontaankin. Lankojen valikoima vaihtelee 6-säikeisestä kalalangasta aina 48-säikeiseen erittäin paksuun matonkuteeksi sopivaan moppilankaan asti. Yrityksen oma tehdas sijaitsee Lappajärvellä Etelä-Pohjanmaalla, Karvalan kylässä.

Testitilkut on virkattu 10 mm virkkuukoukulla 48-säikeisestä Inspiraatio-moppilangasta

Yarns sponsored by Suomen Lanka Oy.

Turkoosia ja korallia

 

Tulevan kudontaprojektin värimaailman fiilistelyä. Pääsispä jo kutomaan.

Materials for a weawing project.

Lankaa Hailuodosta

Katsokaa, minkälaisia herkkuja olen saanut! Tätini kävi Hailuodossa ja oli ostanut minulle kolme vyyhtiä paikallisia ihanuuksia, samoja, joita ihailin pari vuotta sitten itsekin luodolla käydessäni. Täti selkeästi tuntee makuni lankojen suhteen!

My aunt gave me lovely Finnish wool.

Kangasostoksilla

 
Kävin tänään äidin kanssa Eurokankaassa, eikä tarkoituksena ollut hankkia muuta kuin ylioppilasmekon kankaat. Vaan kuinkas kävikään, nyt meillä on kankaat pikkuveljen huoneen verhoihin, äidin mekkoon ja pariin kangaskassiinkin. Homma siis lähti ehkä pikkuisen käsistä. Löysimme kuitenkin juuri ne kankaat, joista tehdyssä mekossa haluan lakkiaisia juhlia, joten voin olla reissuun todella tyytyväinen. Palalaarien ja kangaspakkojen seassa olin ihan sormi suussa, kun en millään osannut päättää edes mitä värejä mekkooni haluan, mutta kyllä se oikea yhdistelmä sitten hetken kestäneen pähkäilyn jälkeen löytyi.

Kohta pääsen ompelemaan, kunhan nyt ensin saan päätettyä millaisen mallin mekkoon haluan. Ylioppilaslakkikin puuttuu, mutta se ongelma on pian hoidossa. Meinasin jo ottaa paineita, kun kavereista ensimmäiset hehkuttivat Facebookissa saaneensa tilaamansa lakit postissa... Muuten en juhla-asusta ota paineita, sillä kengiksi voin valita tutut ja turvalliset korkkarit, joissa tanssin vanhoissakin ja koruiksi riittävät ihan vain pienet ja suhteellisen huomaamattomat korvikset. Nyt taidan alkaa tutkimaan käsityökirjojen ja -lehtien valikoimaani ja etsimään juuri niitä oikeita kaavoja mekkoon!

Bambeja ja muita suloisia

Söpöydet löytyivät Metsolan nettialeista. Ostin näitä vahingossa liian vähän. :(

Biologian tunnilla

Tällä viikolla pidetyllä biologian tunnilla piti tutkia sipulin kasvupisteen soluja, mutta odotellessa oli uteliaana tutkittava muutakin. Onhan sitä ennenkin nähnyt ties mitkä erilaiset paperit, pyyhekumit ja lyijykynät mikroskoopista, mutta kyllä niistä vieläkin innostuu ihan lapsen lailla, mikä on vähän hassua. Myös pöydällä pyörinyt villalanka näytti mikroskoopissa aika veikeältä, ja vielä hauskempaa oli, kun onnistuin tallentamaan näkemäni omalla kameralla.

Viikonloppuna Turussa

Koska runosuoni ei juuri nyt kuki, tarjoan vain kuvia pienillä selityksillä viikonlopulta

Kenellepä ei ilmainen Ikean kangas kelpaisi. Päädyimme Ikean mainostapahtumaan taidemuseolle, missä jokainen kävijä sai valita itselleen jämäpalan kangasta.

Tunnen Turun aika kehnosti, mutta pysäkissä lukee Tampereentie, joten eiköhän jossain sillä suunnalla tullut neulegraffattua.

Kartalla

Oijoi, posti oli tuonut äidin tilaaman Lotta Mäkisen Finlaysonille suunnitteleman Kartalla-kankaan. Tästä jämät mulle, jooko? Muuten joudun kohta tilaamaan tätä itsellenikin. Ja voi äh, olisi siellä nettikaupassa muitakin ihanuuksia, kuten Muumeja...

Kuva: Finlayson

Mosaiikkiharrastuksen alku?

Meillä säästetään nykyään kaikki rikkinäisetkin astiat. Äidin rakas Domino-astiasto on joutunut pienen lapsen kovaan käsittelyyn, minkä seurauksena minulle on kertynyt mosaiikkimateriaalia. Vielä kun raaskisi paukauttaa lautaset ja kupit pirstaleiksi ja sotkea ne ties millä saumauslaasteilla. Myös yksi muumimukeistamme halkesi käytössä ja vuotaa nyt kahvit pöydälle. Siitä saisi vaikka ruukkuun komean koristeen, sillä muulle kuin kaarevalle pinnalle en sitä mosaiikkialoittelijana uskaltaisi laittaa.

Erikoisnappeja

Sain taas vähän vanhoja käsityöaarteita. Laatikossa oli neppareita, hakasia, vyönsolkia ja jänniä tee-se-itse-nappeja. Näitä oli kahta eri kokoa, kuvassa näkyviä pieniä oli enemmän.

Nappien mukana tuli muutama koristeluohje. Kullan tai hopeisen värisellä langalla saisi kyllä aika näyttävät napit!

Uusia kankaita

Tässäpä nämä viime viikon ostokset:

Punaista ja petroolia joustosamettia itämaisen tanssin asuihin, harmaata pitsiä ja heräteostoksena punainen aivan ihana pitsi.

Sunnuntain pikaompeluita. Äiti sai itselleen uuden pussukan rapukankaasta. :)

Pieniä neuleita ja kangashankintoja

Tällä viikolla olen ostellut kankaita enemmän kuin normaalisti. Tänään hain Eurokankaasta neulosta, johon tykästyin eilen. Kangas jäi mieleen kummittelemaan ja keksin siitä eilen vaatteenkin, joten ajattelin, että kyllä neulojakin voi joskus oikaista ja ommella valmiista kirjoneuleesta. Kankaan päällä olevan kirjan sain eräältä tutulta. Neulat ostin Eurokankaasta trikoiden ja neulosten ompeluun. Nyt ei pitäisi neulan halkoa kangasta pilalle.

Kierrätyskeskuksesta löytynyt matonkude on jo virkattu koreiksi. Tässä koreista pienempi.  Virkkuukoukku 10 mm. Virkkaaminen oli hauskaa ja valmista tuli nopeasti. Korit olisivat myös aika kiva joululahjaidea... (rav) Korin reunalla roikkuvat villasukat on neulottu jämistä ja ajattelin laittaa ne pukinkonttiin.

Lankana Novitan 7 Veljestä, varressa Erämiehen sukkalankaa. Puikot taas 3 mm ja silmukoita naisten kokoon 48. (rav)

 

Korikuvassa vilahti myös Mustikkapipo. Virkkasin pipon Novitan Huopasen ja Puron jämistä. Hyvin ne sopivat yhteen väreiltään ja paksuudeltaankin, kun virkkaa Puroa tavallista löysemmällä käsialalla. Virkkuukoukkuna 5 mm, jotta piposta tulisi tiivis. Lopuista Puroista tein iiison tupsun pipon päälle keikkumaan. (rav)

Hailuodolta bongattua

Kurkien ohella bongattiin....



...paikallista villaa! Marjaniemen tutkimusaseman lähellä sijaitsee ihana matkamuistomyymälä, josta tämä neuloja innostui. Huovutusvillaa, hahtuvakiekkoja, käsinvärjättyjä sukkalankoja, perinneneuleita... Pitkään mietin, minkä hahtuvan otan itselleni, ja päädyin tähän tumman ruskeaan hahtuvakiekkoon. Tämä hailuotolaisen lampaan villa pääsi jo kehrättäväksi. Langasta tulee todella ohutta! : o

Suosittelen kaikille Marjaniemessä käyville tätä matkamuistomyymälää. Käydessäni myymälässä sain kuulla mielenkiintoisia tarinoita käsitöiden perinteistä Suomessa, erityisesti Hailuodon paidasta.

Junassa ajanvietteenä oli värttinä ja villaa. Novita Hahtuvainen on hauskan väristä ja sitä on helppoa kehrätä. Tässä sekoituksena lilaa, harmaata ja valkoista. Lisää kuvia langasta tulee vielä myöhemmin, kunhan saan ensin loput villasta kehrättyä.



Seuraava kuva ei liity aiheeseen mitenkään, mutta pitäähän nyt todisteet olla siitä, että olen joskus keväällä neulonut pipon. Tämän päättely vain unohtui ja sen jälkeen kuvaaminen... Mutta tässä pipo nyt olisi, omalla ohjeella tehty pitsipipo. Lankana Novita Miami. Annoin pipon serkulle. :) (rav)

Välipälä

Viime viikkoina olen: neulonut isälle villasukat, kirjoittanut monta esseetä, aloittanut uusia neuleprojekteja ja saanut pari valmiiksikin, löytänyt kaupasta suloisen pehmoista mohairlankaa ja suunnitellut uuden kameran hankkimista.

Perusvillasukat, koko n. 43 (rav)

Eräs ystäväni on neulonut tästä langasta puseron ja monet kerrat olen ihaillut lankaa. Onneksi satuin eilen löytämään tätä lähimarketista! :) On muuten koukuttavaa lankaa ja neuletiheyskin erikoinen, kuutosen puikoilla 11 silmukkaa kymmentä senttimetriä kohden!

Viime jouluna saamani joululahjat

Huomasin juuri, että olen unohtanut blogata saamistani joululahjoista! : o Tässä ne ovat:

Novita Hahtuvaista, lilaa ja sinistä, sekä pari kerää Seiskaveikkaa harmaanruskeana. Tykkään meleeratuista langoista ja ajattelin keristä jotakin puseroa/boleroa itselleni.

Lisäksi sain Luonnosta väriä lankoihin -kirjan (Aittomäki, Colliander & Kotiranta, Tammi 2010). Kirjaa selaillessani huomasin, että pihapiirissämme olisi vaikka minkälaisia kasveja, jotka sopisivat värjäykseen! Ja minulla olisi jo kattilakin langoille. Ensi kesää ja lupiineita odotellessa... :) Tosi isot kiitokset kaikista lahjoista!

Joululomalla kehräsin ensimmäisen hahtuvakiekon langaksi. Kertasin kahdesta villalangasta tehdyn säikeen kanssa. Laadultaan hieman epätasaista, mutta se ei haittaa. 100% villaa, ruskea taisi olla merinoa, 67 g / 27 m. (rav)

Mummilasta löytyi pieni aarre. Parista vyötteestä päätellen Seiskaveikat ovat ysäriä ja Bambinon tiedän ainakin olevan ajalta, jolloin olin itse vielä masuvauva. Kuvassa näkyvät neulotut kappaleet ovat vauvan neuletakin osia. Mummini oli tarkoitus neuloa neuletakki minulle, mutta jostain syystä neule on jäänyt kesken. Ajattelin itse neuloa jossain vaiheessa toisen etukappaleista ja viimeistellä neuleen. Olisi aika kiva pukea joskus oma lapsi tuohon neuleeseen. :)

Mikä piristäisi flunssaisen neulojan päivää?

No tietenkin neuleaiheinen paketti! Sain tänään Villa Laurilasta tilaamani paketin, joka oli täynnä kehräämiseen liittyviä ihania juttuja.

En malttanut olla kokeilematta värttinää ennen kuvaamista, joten tässä kuva ensimmäisen lankakokeilun kanssa. Piti päästä kertaamaan aikaisemmin rukilla tehdyt säikeet. En todellakaan mennyt siitä, missä aita on matalin, vaan laiskuuttani pyöritin koko tikun täyteen. Viimeisten metrien aikana oli jo hieman vaikeaa saada värttinä pyörimään...


Värttinän lisäksi paketissa olivat käsikarstat, jotta voin itse käsitellä villaa, ja valmiiksi käsiteltyä villaa topseina kehruuharjoituksia varten. :)

Kirjontaa ja vähän ompelua

Ompelukoneeni on ollut piilossa kaappini perällä jo pari vuotta. Minkäs sille mahtaa, jos ompelu kyseisellä laatikolla ei vain maistu. Tänään päätin viimeinkin kaivaa koneen esille ja selvittää mistä moinen ärsytys johtuu.



Säädin ylälangan kireyden, piston pituuden ja aloin ommella. Pian oli lanka solmussa ja neula jumissa. Kaivoin alalangan esille ja totesin, että sen on pakko olla liian kireällä. Ruuvailin ruuvia pikkuisen ja yritin uudelleen. "Hei tää toimiikin!" Totesin, että kone toimii muuten, ainoastaan peruuttamista koneen kanssa tulisi välttää, sillä siitä ei seuraa muuta kuin älyttömiä solmuja. Isoin ongelma koneen kanssa olikin ollut se, että en ole muistanut säätää alalangan kireyttä...

Kokeiluna ompelin pienen pussukan äidille. Kankaana Ikean sisustuskangasta ja vetoketju on kierrätetty.



Ompelutarvikkeiden seasta löytyi huopapallo, johon aloin kirjoa pieniä kuvioita villalankojen jämistä. Tästä tulee kuusenkoriste. :)



Käväisin viime viikolla jouluostoksilla. :) Ostin kolme vyyhtiä Erämiehen sukkalankaa lahjoja varten. Ensimmäinen vyyhdeistä pääsi jo puikoille Seiskaveikan kanssa kirjoneuleen muodossa.