8/15/2013

Pikkulaukku


En todellakaan ole laukkuihmisiä, mutta jossain pussukoissa minunkin on tavarani kannettava. Omistan tällä hetkellä joko hehtaarilaukkuja tai niin pieniä juhlalaukkuja, ettei niihin mahdu juuri mitään kännykkää suurempaa. Esimerkiksi ulos kaupungille lähtiessäni minun on aina ensin otettava lompakosta kaikki tarpeellinen pieneen suljettavaan kangaspussiin, koska koko lompakkoa en saisi mitenkään mukaan. Toinen vaihtoehto on lähteä reissuun iso kaasunaamarilaukku olalla. Suuri laukku on kuitenkin vain tiellä esimerkiksi baareissa (kyllä, käyn nykyään jopa niissä) ja keikoilla, joten päätin ommella itse pienen epämuodollisiin tilaisuuksiin ja rentoihin vaatteisiin sopivan pussukan. Kuvan asukokonaisuutta, vaikka se rento onkin, ei muuten tietenkään ole valittu laukkua, vaan siivouspäivää ajatellen.


Laukun kankaaksi valitsin Vallilan Suvea sen hauskan printin vuoksi ja hihnan väsäsin kahtia taitetusta hulpiosta. Pieni pätkä hulpiota piti ottaa myös jostain Ikean kankaasta, koska muuten hihnasta olisi tullut liian lyhyt. Koska hulpioiden reunat ovat ronskisti huolittelemattomat, jätin laukkuun ulkopuolelle vähän muutenkin rosoisempaa jälkeä siksak-tikkausten muodossa.


Nyt mahtuu mukaan niin lompakko, pieni kamera kuin avaimetkin hihnoineen. Tätä pussukkaa on helppo pitää myös kädessä, jos vaikkapa keikalla tulee liian tiivis tunnelma ja pelkään laukkuni sisällön puolesta. Laukkua itseään ei ole hinnalla pilattu, koska kangas on kierrätyskeskuksen löytöjä, ja maksoi muistaakseni 40 senttiä ja vetoketjut sekä hihnojen renkaat ovat kierrätettyjä. Eipä tarvitse kaikenlaisissa tanssipaikoissa enää pelätä, että joku tuopin kanssa tanssilattialle eksynyt kaataisi juomansa laukulleni ja pilaisi sen. Vaatteeni olen nimittäin kastellut tarpeeksi monta kertaa, enkä siksi enää lähdekään baareihin missään siisteimmissä vaatteissa...

A small purse for me. Made of recycled materials.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti