11/18/2013

Matto jämäkuteista






Ei, tämä ei vielä ole se matto, josta olen puhunut. Tein tämän kudonnan kurssin jälkeen, mutta koska ensimmäinen mattoni on vieläkin arvioitavana, kannattaa minun blogata tästä ensin.

Kuteina tässä matossa on kaikkea jämää ensimmäisestä matosta ja erilaisia vanhoja löytöjä kierrätyskeskuksesta. On karvaista mattolankaa, ontelokudetta, leikattua trikookudetta ja niitä pampulareunaisia huivilankoja, joita näkyy nyt kaikkialla. Ne ovatkin tämänhetkinen suosikkimateriaalini kudonnassa. Loimi on myös kudonnan kurssin ylijäämää, koska minä ja samoja kangaspuita käyttänyt luokkakaverini emme käyttäneet loimesta kokeiluvaroja. Pikaisesti kudotulle matolle tuli mittaa 70x120 cm, eli tasan molemmille varattujen kokeiluvarojen verran.



Yleensä voi olettaa, että ensimmäisellä kerralla uutta tekniikkaa kokeillessa tulee mokattua, mutta nyt kävikin toisin päin ja vasta toinen kutomani matto epäonnistui. Ensimmäisestä tuli kaunis, mutta tämä on (minun mielestäni) hippasen ruma. Olisi pitänyt malttaa kutoa tasalevyisiä raitoja tai ainakin jättää kirkas valkoinen kude välistä. Ja onhan tuo mielettömän vänkyrä, kun en malttanut laittaa tasaisesti venyvää ja venymätöntä kudetta. Kuteen paksuuskin vaihtelee, joten maton todellinen leveys on toisaalla 75 cm ja toisaalla lähemmäs 65 cm, mutta eipä tuo haittaa. Enemmän olisi haitannut laittaa hyvää loimilankaa roskiin!


Pyrin käyttämään kuteissa valitsemani jämämateriaalit mahdollisimman tarkkaan ja osa niistä loppuikin matkan varrella kesken, kun menin tuhlailemaan samaa materiaalia useampaan kohtaan mattoa. Maton oli tarkoitus peilautua raidoituksen mukaan keskikohdan jälkeen, mutta loppua kohden kuteet vähenivät niin nopeasti, että toinen puoli jäi vajaat viisi senttiä lyhyemmäksi. Mutta ei sen väliä, matto on kuitenkin kivan pehmoinen ja paksu.


Matto ei sovi mihinkään nykyisessä kodissamme, kun meillä on mattoja jo muutenkin joka paikassa, joten arvoitukseksi jää, missä ja milloin se pääsee käyttöön. Ensin uhkasin, että matto päätyy marsujen häkin alle lämpöeristeeksi talvella, mutta kangaspuista sen irrotettuani totesin, että onhan matto omalla tavallaan aika söppänä. Vähän reppana, mutta ihanista materiaaleista ihan omin käsin tehty. Ei tuota raaskisikaan laittaa häkin alle pilalle järsittäväksi. Marsut varmasti rakastaisivat kaikenlaisten koristepampuloiden irti repimistä vapaana juostessaan. Mielummin annan niiden käyttää tuhoamisenergiaansa sitten vaikka sohvan alla lojuviin pahvikantisiin mappeihin ja lehtikoriin...


Raitamatto
70x120 cm
loimi 12-säikeistä kalalankaa mustana ja luonnonvalkoisena
sidoksena palttina

My second rug.

2 kommenttia:

  1. Kaunis matto! Minä tykkään just noista kirkkaan valkoisista raidoista. Ne tekevät matosta niin pirteän ja raikkaan näköisen.
    - Susanna maalta -

    VastaaPoista