9/21/2014

Saumurilla surautin


Olen aivan sekaisin vauvanvaatteista. Hankin niitä kasoittain odotusaikana yksivuotiaan kokoon asti ja nyt täydennän varastoja ensi kesäksi ja syksyksi. Yritän ainakin uskotella itselleni, että etukäteen vaatteet kirppiksiltä ja alennusmyynneistä hankkimalla säästää, mutta tällä vaatteiden määrällä on plus miinus nolla tuleeko säästöä lainkaan, vaikka vaatteet olisivatkin halpoja. Vaatteiden määrä uhkaa räjähtää käsiin myös ompeluinnostukseni myötä. Vauvan housuja on valmistunut vasta neljä paria, mutta äkkiäkös niitä surauttaisi vaikka kymmenen lisää, jos sille tuulelle sattuisi. Kankaita ja resoreita meinaan löytyy vielä vaikka kuinka paljon.


Viimeisimmät tuotokseni ovat vauvan ekat farkut ja ihanat retropöksyt. Farkkujen kangas ei ole todellisuudessa farkkua nähnytkään, vaan ompelin housut vanhoista Lidlistä ostetuista mukafarkkulegginseistä, joiden vyötärökuminauhan olin venyttänyt loppuraskaudesta pilalle. Retrotoppi on mitä ilmeisimmin Marimekkoa, koska ainakin äitini muisteli Marimekkoa rakastaneen mummini käyttäneen samaa kuosia 70-luvulla. Toppi olisi muuten ollut ihana sellaisenaankin, mutta se oli kulunut ja venynyt leveydessä sen verran, että siitä kannatti mielummin ommella vaatetta konttausikäiselle. Valmiiksi vanuneen kankaan puhki kuluminen ei haittaisi niin paljon, kuin uutuuttaan kiiltävän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.