6/03/2013

Lakkiaiset

Lauantaina pääsin viimein juhlimaan lakkiaisia. Edeltävä viikko tuntui vuoroin liian pitkältä ja liian lyhyeltä, kun tuskailin, miten saan tehtyä kaiken ajoissa valmiiksi. Virkattu lakki valmistuikin vasta torstain ja perjantain välisenä yönä puoli kolmen aikaan, koska lippa ei millään meinannut näyttää oikeanlaiselta. Mekonkin helman viimeistelin torstai-iltana, päivää ennen ylioppilaskuvien ottoa. Ihan ajallaan siis kuitenkin. Perjantain ja lauantain välinen yö taas meni keittiössä häärätessä, kun piti leipoa vielä kaksi suolaista piirakkaa täysin gluteenittomaan pohjaan. Lauantaiaamunakaan ei kiireeltä vältytty, koska vaikka olin kohtuullisen ajoissa kampaajani varannut, onnistuin saamaan ajan vasta kello yhdeksäksi ja koululla kuitenkin piti olla jo varttia vaille kymmenen. Sellaista se elämä on.


Kuten jo aiemmin mainitsin, päätin tehdä lakkini itse ja tekniikassa päädyin virkkaukseen. Virkattu lakki herätti paljon hilpeyttä opettajissa ja muissa oppilaissa. Kerkesi yksi oppilaskin perjantaisissa harjoituksissa kommentoimaan, että lakkini on jokseenkin epäkorrekti, mutta otin sen vain kohteliaisuutena. En ymmärrä miksi minun olisi pitänyt valita kahden valmistajan ja matta- tai kiiltävälippaisen lakin väliltä. Eihän neulesuunnittelijalla muutenkaan voi olla mitään muuta, kuin itse tehty asu näin tärkeänä päivänä!

Ylioppilaslakkiini halusin ehdottomasti himmeästi kiiltävää ja napakkaa Novitan Kaste-lankaa. Mattapintainen lanka ei olisi ollut yhtä juhlava vaihtoehto. Vaikka kaikkien muiden lakit olivatkin kiiltävän valkoisia, valitsin itse "käytetyn näköisen" luonnonvalkoisen, koska se sopi paljon paremmin kerman väriseen pitsikankaaseen, jota mekossani käytin. Reunuksen ja lipan virkkasin saman valmistajan pikkuisen ohuemmasta bambulangasta, joten lakkiin tuli sopivasti napakkuutta. Kertaakaan se ei tippunut päästä, mutta välillä sitä sai asetella, kun puuvillalanka ei aivan heti antanut periksi ja muotoutunut pään mukaan. Isän ottamassa kuvassa vähän naurattaa, kun kampaus ei mennytkään yksiin syvän mallisen lakin kanssa. Piti ihan kiskoa pipo korviin asti, kun toiset vain laskivat lakit päähänsä. Lakin lyyra on muuten mummin kätköistä löydetty. Mummi muisteli, että se voisi olla peräisin jopa 30-luvulta.


Näitä kuvia katsellessa voin todeta, että kannatti valita vaalean väriset kankaat mekkoon! Kerman värinen pitsi ja hento minttu olivat jo kaupassa hieno yhdistelmä, mutta juhlasalissa tämä mekko päällä tuli oikea kevätjuhlafiilis. Tiedättekö sellainen, mihin kuuluvat koivut, sinertävä luonnonvalo, kiharat hiukset ja punaiset ruusut? Noh, niin minä ainakin itse olen aina kevätjuhlat kokenut.


Tyytyväistä tuoretta ylioppilasta hymyilyttää ja syystäkin. Hyvät arvosanat ja kaksi täysin yllättänyttä stipendiä lämmittivät mieltä. Yhtään laudaturia en saanut, mutta se ei harmita. Eivät ne eximiat ja magnatkaan huonoja ole, varsinkin kun voin myöntää menneeni kirjoituksiin keväälläkin lukematta. Biologia taisi olla ainoa, johon kertasin selaamalla kirjat kertaalleen läpi, mutta se meneekin ensi syksynä uusintaan. Siihen aineeseen olisi kannattanut panostaa, kun pientä nippelitietoa tarvittiin ja paljon. Katsotaan, mitä minä siitä sitten saan, kun nyt en ollut aivan tyytyväinen arvosanaani.


Koululta ajeltiin iltapäiväksi maalaismaisemiin äidin luo juhlimaan minun juhliani, poikaystäväni taas lähti omaan lapsuuden kotiinsa. Ei meidän opiskelijakaksiossa mitään isompia juhlia järjestetä - eikä varsinkaan tuplana. Kymmenen vieraan illanistujaisissakin täytyy avata kaikki tuuletusikkunat, ettei happi lopu. Toisaalta oli muutenkin kiva lähteä äidin kotiin juhlimaan, kun maaseudulla on iso piha ja oma rauha. Juhlat olivat oikein onnistuneet ja mukavat. Vieraita oli paljon ja kaikki viihtyivät. Ruokaa oli liikaa ja täytekakkua on vieläkin jääkaapissa. Joka päivä täytekakkupäivä... En valita!
Tarjoiluja tehtiin paljon itse ja kakut sekä gluteenittomat keksit tilasin poikaystävän pikkusiskolta. Aivan mielettömiä kakkuja koristeineen! Katsokaa tuota alemmin kuvan sokerista tehtyä hopean väristä lyyraakin! Vau!



Ihanaa kesää ja paljon onnea kaikille valmistuneille! Ja onnea pääsykokeisiin kaikille jatko-opintoihin pyrkiville! Minulla pääsykokeet jatkuvat vielä ensi viikollakin, mutta sitten alkaakin vain (kesä)työn täyteinen kesä!

12 kommenttia:

  1. Onnea ylioppilaalle! Tuo sinun ylioppilaslakkisi on kerrassaan mainio! Olen ihan ylpeä siitä, että nuorella ihmisellä on rohkeutta olla aidosti oma persoonallinen itsensä! Se on hienoa ja antaa meille mummeleille uskoa tulevaan!

    VastaaPoista
  2. Aivan huippu idea tuo virkattu lakki! Ja onnea tuoreelle ylioppilaalle :)

    VastaaPoista
  3. Onnittelut lakista, hieno on eikä minusta ainakaan mitään syytä hävetä sitä. Olen ohjeellasi muutaman inkeri-sukat neulonut ja blogissani ne julkaissut, käy kurkkaamassa, jos ennätät :)

    Aurinkoista kesää sinulle!

    VastaaPoista
  4. Kaunis ja erilainen päähine. Onnea sinulle.

    VastaaPoista
  5. Onnittelut lakista ja Onnittelut itsellesi! Aivan ihana idea.Olet rohkea ja idearikas nuori nainen ja pääset elämässäsi vielä pitkälle.

    VastaaPoista
  6. Onnittelut uudelle ylioppilaalle!
    Yhdyn Henkkumaarian sanoihin itsevirkatusta ylioppilaslakista.
    - Susanna maalta -

    VastaaPoista
  7. Onnea ylioppilaalle! Hieno on lakkisi!

    VastaaPoista
  8. Aivan ihana ylioppilaslakki.Onnitteluni Sinulle!

    VastaaPoista
  9. Suuret kiitokset teille kaikille! ♥

    VastaaPoista
  10. Hieman myöhäiset onnittelut! Ja rohkea & hieno valinta tuo itse tehty lakki :)

    VastaaPoista