2/21/2015

Hipsterpäivä Kalliossa

Osa Venla Suolahden teoksesta "Oma koti kullan kallis"

Minä ja Sulo kävimme eilen sisaruksieni ja äitini kanssa retkellä Helsingissä, kun hiihtoloman ja äitiyslomani ansiosta kaikilla oli samaan aikaan vapaata aikaa päivällä. Retken tarkoituksena oli käväistä Kallion kirjastossa katsomassa Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden kuvataiteen lukiodiplomitöitä. Siinä samalla veli pääsi ensimmäistä kertaa Helsingin metroon. Tyyppi on kyllä ollut metrossa ennenkin, mutta ei Suomessa, vaan muualla Euroopassa.

Jos käytte Kalliossa, suosittelen kurkkaamaan kirjastossa esillä olevat työt. Niitä on ilmeisesti useammassa kerroksessa, mutta me emme ehtineet katsomaan kaikkia ennen kuin lapsille iski nälkä. Toisaalta oli kiva keskittyä muutamaan teokseen tarkemmin, kuin juosta kaikki mahdollisimman nopeasti läpi, kun samoja tauluja pidempään tutkiskellessa viisivuotiaallakin riitti kysymyksiä teosten yksityiskohdista ja tarinasta. Veli kiinnitti teoksissa huomiota ihan eri asioihin, kuin me aikuiset.

Äiti ja minä käsityöihmisinä ihastuimme yhteen kolmeosaiseen teokseen, jonka tehtävänantona oli kirjainten taide. Blogimaailmassa kirjonnan, taulujen ja hieman asiattomien viestien yhdistelmät olivat jossain vaiheessa trendikin, mutta kyllä ne silti jaksavat viihdyttää. Lisää teoksesta löytyy blogista http://turpaumpeen.wordpress.com.

"Oma koti kullan kallis", Venla Suolahti


Yllätyskauppa Hakaniemen metroasemalla aseman eteläisessä päädyssä

Kirjaston jälkeen eksyttiin vielä samoilla kulmilla sijainneeseen lastenkirppis Ipanaiseen, josta löysin taas läjän ihania vaatteita alle kympillä Sulolle ensi kesäksi, ja Hakaniemen metroasemalla sijainneeseen Yllätyskauppaan. Aivan mahtavaa, että tällaisia tempauksia toteutetaan. Yllätyskaupan ideana on siis, että kävijä vie kauppaan yllätyksen, paketoi sen, jättää ehkä pakettiin terveisensä ja saa lähtiessään valita itselleen yllätyksen. Ylläripaketin valitseminen oli muuten vaikeaa! Vaihtoehtoina olisi ollut mm. "taaperoyllätys", toukka-aihetta, "hurjia dinosauruksia" ja vaikka mitä söpöjä lasten koristelemia paketteja. Lopulta päädyimme yhdessä ottamaan hurjat dinot veljelle. Paketista paljastuikin kotona dinokirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti