Meillä ei ole ollut tähän asuntoon muuttamisen jälkeen lainkaan talouspaperia, mitä moni on ihmetellyt. Käytimme ainoastaan kestotiskirättejä ja pahimpien ällösotkujen pyyhkimiseen on voinut käyttää vessapaperia. Mihin siis olisimme tarvinneet erillistä talouspaperia kahden ihmisen taloudessa?
Sulon aloitettua sormiruokailun ymmärsin, mihin talouspaperia käytetään. Se sotku pitää jotenkin saada pysäytettyä, ennen kuin se ehtii levitä. Pöydän pinnan voi pyyhkäistä tiskirätillä, mutta lapsen naamaa tai sormia en halua sillä sotkea, vaikka puhtaasta rätistä olisikin kyse. Talouspaperi taas on mielestäni meidän perheessä pelkkää tuhlausta, koska sitä kuluisi suuria määriä joka aterialla. Facebookin erilaisissa luomu-hippi-ekovanhemmuus-ryhmissä pyörineenä olin kuullut kestotalouspaperista ja siitä löytyi hyvä ratkaisu ongelmaan. Kestoarkit tuntuvat naamallakin paljon mukavammalta, kuin karkea paperi.
Materiaaleina räteissä on vähän kaikenlaista. On harmaantunutta harsoa, trikoota kulahtaneista vaatteista, sekä collegea ja velouria veljen puhki kuluttamista housuista. Suosikkejani ovat Lindexin velourhousuista saumuroidut moneen kertaan pestyt ja kuivausrummussa pyöritetyt rätit, jotka ovat oikealta puolelta pehmeitä ja nurjalta sopivan karheita kuivuneen maissinaksun pöydän pinnalta irti hinkkaamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.