Edestä levennetty Huopasesta neulottu imu, sininen Jokea ja vironvillaa kaksinkerroin ja alimpana hahtuvaimu. Superkorkeat miltei kainaloihin ulottuvat yökäyttöön suunnitellut villahousut on neulottu myös Novitan Joki-langasta.
Ensimmäisen villaimukokeiluni tein villahousujen sisään haaraan laitettavaksi varmistajaksi, mutta pian yövaippakokeilujen (lisää yövaippojen imuista täällä) alettua laitoin imun rohkeasti taskuvaipan sisälle alimmaiseksi. Villaa suositellaan vaipoissa joko alimmaiseksi hitaaksi varmistavaksi imuksi tai suoraan iholle hoitamaan vaippa-alueen ihoa. Maitokakkavaiheeseen en villaimua suosittele iholle enkä vaipan pohjalle, mutta kun lapsi syö kiinteitä, ei kakkakaan enää kastele koko vaippaa ja villaimua on helppo käyttää.
Villaimut kannattaa ennen käyttöä käsitellä lanoliinilla (ohjeet täällä), jolloin niistä tulee itsestään puhdistuvia ja hajuttomia. Villaimua ei siis tarvitse pestä joka käytön jälkeen, vaan pesua tarvitaan vasta, kun haju ei lähde tuulettamallakaan tai imu tahriintuu esimerkiksi kakasta. Itse hoidan yövaipassa käytettyä villaimua laittamalla sen heti aamulla kuivumaan ilmavasti joko ulos tai kylpyhuoneeseen vaippapyykkikorin reunalle. Ulkona imu tuntuu raikastuvan selkeästi. Yhdelläkin kerralla yövaipassa oli voimakas katku, joka oli tarttunut myös villaimuun, mutta päivän ajan ulkona tuulettaminen toi imuun takaisin villanhoitoaineen sisältämän laventelin tuoksun. Villa on kyllä uskomaton materiaali!
Hailuotolaisesta suomenlampaan villaisesta hahtuvalangasta neulottu imu
Olen neulonut villaimuja erilaisista villalangoista. Suosikkini on hahtuvasta neulomani imu, joka on alkanut huopua käytössä. Se tuntuu vain muuttavan paremmaksi ja paremmaksi mitä useammin se on käytössä. Muita villaimuihin sopivia lankoja ovat sataprosenttiset villalangat, joita ei ole superwash-käsitelty ja joille suositellaan käsinpesua. Tällaisia lankoja ovat esimerkiksi Novitan Huopanen, Suomivilla ja Joki. Villaimussa lankojen paksuudella ei periaatteessa ole väliä, joten niissä voi sekoittaa vapaasti eri paksuisia lankoja. Edes löysäksi jäänyt käsiala ja reiät eivät imussa haittaa, koska imu toimii verkkomaisenakin ja huopuessaan siitä tulee vieläkin varmempi.
Tekniikaksi villaimussa sopivat niin neulominen kuin virkkaaminenkin. Virkkaamalla villaimusta tulee helposti paksu. Mallina voi olla oikeastaan mikä vaan, mikäli imua käytetään esimerkiksi taskuvaipassa alimmaisena. Imu voi olla pitkä tai lyhyt, jolloin se voidaan sijoittaa paikkaan, jossa tarvitaan eniten imutehoa. Se voi olla suorakaide, tiimalasin muotoinen tai "T-kirjaimen muotoinen", jolloin toinen pää on toista leveämpi, mikä on toimiva malli erityisesti pojan vaipassa. Itse suosin imuissa ainaoikeinneuletta, koska se pysyy hyvin kuosissa leveydestään, eikä rullaannu. Imussa mallineuleella ei kuitenkaan ole muita rajoituksia kuin rullaamaton neulos, joten mikäli imuun haluaa neuloa vaikka palmikoita, se onnistuu kyllä.
Näin minä neulon villaimuni:
Valitsen villalangalle sopivat puikot tai ohuemmat, mikäli haluan paksun ja tiiviin imun. Luon löysällä otteella silmukoita silmämääräisesti oikean leveyden verran ja venytän vielä luomiskerrosta tarkistaakseni, ettei imusta tule liian leveä. Ensimmäisellä kerroksella neulon kaksinkertaisella langalla eli neulottavalla langalla ja luomiskerroksesta jääneellä hännällä, jolloin säästyn yhden langan käsin päättelyltä. Sitten neulon ainaoikeinneuletta, kunnes korkeus on mielestäni sopiva ja päätän silmukat löysästi. Langanpään päättelen pujottelemalla ne neuleen sisään. Päättelyä ei tarvitse tehdä viimeisen päälle, koska imu kuitenkin huopuu käytössä, jolloin se ei pääse enää purkautumaan. Tosi laiska voi jättää langat päättelemättä, varsinkin jos niitä on paljon, ja huovuttaa ne yhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.