Uusi Sunnuntai Kaupunki

Sunnuntaina käväisin luokkakavereiden kanssa Torikorttelien Uusi Sunnuntai Kaupunki -tapahtumassa neulegraffaamassa Katariinankadun ja Sofiankadun välisellä sisäpihalla. Neulegraffititempaukseen osallistui Metropolian ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Meille ekaluokkalaisille oli varattu sunnuntaita varten oma puu, johon saisimme tehdä neulegraffitin. Yhdessä päädyimme viirinauharatkaisuun, jonka tekemisen aloitimme koulussa jo ennen viikonloppua. Sunnuntaina graffitin tekoa jatkettiin yhdessä tapahtuman vierailijoiden kanssa neulepajoissa. Lopputulos oli paljon isompi ja näyttävämpi, kuin olin uskaltanut ajatellakaan. Vierailijoita ja neuleista kiinnostuneita riitti ja pikkuveljenikin kävi äidin kanssa tekemässä pari lumihiutaletta puuta koristamaan.

Neulegraffitin lisäksi olimme tehneet tapahtumaa varten suuren yhteisviltin, jonka alle mahtui lämmittelemään useampi yhtä aikaa, koska ulkona oli melkoisen kylmä. Neulojia viltillä oli muistaakseni 18, joten jos jokainen teki suunnilleen 20 sentin levyisen ja 150 sentin pituisen palasen, saatiin viltille pituutta jopa yli kolme ja puoli metriä. Meistä otettiin yhteiskuva viltin kanssa, mutta omalle kameralleni en sellaista onnistunut saamaan. Löytyisipä netistä joku kuva, että pääsisin linkittämään sen tänne blogiin!

Our class took part in a cultural event called Uusi Sunnuntai Kaupunki and made a huge knit graffiti for the weekend.

Pieni suloinen samettitakki

Löysin Kierrätyskeskuksesta söpön takin. Harvemmin kuvailen käyttämiäni vaatteita sanalla söpö, mutta tämä takki oli ehdottomasti sitä. Lyhyt ja leveähelmainen, mutta siro. Tyttömäinen leikkaus sopii erinomaisesti kontrastiksi raskaalta näyttäville maihareille. Olen kova palelemaan, joten lyhyet hihat tökkivät, mutta kolmen euron hinta auttoi pienen ongelman yli. Voihan hihoja aina jatkaa.

Mitään tummaa takkiin sopivaa kangasta minulla ei kuitenkaan ollut. Hetken ajan houkutti lähteä mukaan tämän syksyn trendiin ja korvata, tai vähintäänkin jatkaa samettisia hihoja nahkapaloilla. Tosin uskoin, etten jaksaisi kauaa nahkaa katsella ja päädyin villakankaaseen. Se ainakin lämmittäisi käsiä mukavasti. Hihat tein tahallani ylipitkiksi, jotta käteni pysyisivät lämpiminä ilman lapasiakin. Näytän ehkä vähän gorillalta, mutta mitä väliä.

Villakankaaksi valitsin tilkkuvarastostani vuodesta 2008 säilyttämäni villakangashousujen lahkeet. Lyhensin silloin jostain alesta löytyneet pitkät villakangashousut shortseiksi ja otin lahkeet talteen. Suunnitelmissani oli joskus huovuttaa ne pyykkikoneessa, mutta onneksi olin jättänyt suunnitelmani toteuttamatta. Nuo kankaat nimittäin kuuluivat selkeästi tähän takkiin. Sopivat nappeihinkin.

Taas näkyi muuten olevan päällä joko a) kierrätettyä tai b) itse tehtyä. Lisäkuvia ja linkin huivin ohjeeseen löydät täältä ja ohje farkkujen lahkeiden kaventamiseen taas löytyy täältä.

Photos 2, 3, 4, 5 & 6 by ArtoGallery

I bought this cute jacket from recycling center for three euros. The sleeves were too short so I added some length to them. The tweed fabric is recycled from old trousers. Now the sleeves are maybe even too long and I look like a gorilla but that doesn't bother me at all.

Viikonlopun menovinkki

Metropolian 1. ja 3. vuoden tekstiilisuunnittelijat osallistuvat Torikortteleiden järjestämään Uusi Sunnuntai Kaupunki -tapahtumaan sunnuntaina 20.10. Me ykkösvuoden opiskelijat olemme valmistaneet tapahtumaan yhteisviltin, jonka alle voi tulla lämmittelemään ja neulomaan lisää osia neulegraffitiin, joka tehdään Kaupungintalon sisäpihalle.

Lisätietoja

tapahtuman Facebook-sivulta

sekä Torikortteleiden nettisivuilta

Torikorttelit löydät helposti Tuomiokirkon ja kauppatorin välistä. Nähdään sunnuntaina!

500. postaus: Siskon mysteerihuivi, osa 1

Hui, 500 postausta tulee tämän postauksen myötä täyteen. Mietin kovasti, mitä kivaa keksisin pyöreän luvun kunniaksi ja sitten se idea tulikin juuri sopivasti, kun olisi ollut muutakin blogattavaa. Meille annettiin eilen neulonnan kurssin ensimmäinen tehtävänanto: huivi, johon tulisi testata erilaisia neulepintoja. Huivia neuloessani keksin, että senhän voisi julkaista blogissa mysteerihuivin tapaan. Tämä mysteerineule on sekä minulle, että muille neulojille yllätyksiä täynnä, koska neulon sen vapaaneulontana, eli keksin seuraavan osan vasta edellisen valmistuttua. Pari pientä kokonaisuuteen liittyvää yksityiskohtaa olen suunnitellut etukäteen, mutta muuten neuloskelen ihan fiiliksen mukaan.

Mysteerineuleen ideana on, että sen suunnittelija jakaa varsinaisen neuleohjeen palasiin eli vihjeisiin. Mysteerineuleen neulomisen voit aloittaa vaikka heti haasteen alettua (eli heti tänään!) tai itsellesi sopivana aikana. Mitä nopeammin aloitat, sitä vähemmän muut ehtivät paljastaa valmiiden vihjeiden kuvia omissa blogipostauksissaan.

Säännöt eivät tässä mysteerineuleessa ole tiukat. Aloita milloin haluat, jatka miten huvittaa (vaikka sitten itse improvisoimalla) ja valitse värit ja materiaalit oman mielesi mukaan, neulo vihjeet väärässä järjestyksessä... Voit myös neuloa tiukasti ohjeen mukaan ja jännittää lopputulosta. Tässä on kyse neulomisen ilosta! Keskeneräisen huivin kuvia saa postailla vapaasti omaan blogiinsa ja muuallekin, mutta mysteeri pysyy parhaiten mysteerinä, kun kaikki postaavat valmiiden huivien kuvat vasta viimeisen vihjeen jälkeen.

En lupaile postaavani vihjeitä tietyin väliajoin, mutta ennen joulua kyllä julkaisen kaikki vihjeet! :)

1. vihje:

Tarvitset:
- Novita 7 Veljestä -lankaa sinisenä (124) ja keltaisena (268)
- 4 mm suorat tai pyöröpuikot

Luo sinisellä langalla 40 s. Neulo ainaoikeinneuletta tasona (neulo jokainen kerros oikein) 30 kerrosta. Nosta jokaisen kerroksen ensimmäinen silmukka. Vaihda keltaiseen lankaan ja neulo 2 kerrosta oikein.

Seuraavalla kerroksella neulo 3 o, *4 pidennettyä silmukkaa (Neulo silmukka tavallisesti, mutta ennen silmukan päästämistä vasemman käden puikolta vie oikean käden puikko uudelleen silmukan läpi ja kierrä ylimääräinen langankierto puikon ympäri. Vedä puikko silmukan läpi ja päästä silmukka vasemmalta puikolta. Oikean käden puikolla on nyt kaksi langankiertoa.), 2 o* toista *-* kerroksen loppuun asti. Neulo seuraava kerros oikein. Neulo pidennetyistä silmukoista aina vain toinen langankierto oikein ja pudota toinen langankierroista puikolta.

Toivotan neulomisen iloa kaikille!

Muokattu 27.10.2013: Täsmennystä pidennetyn silmukan neulomiseen.

This is my first knit along pattern for a scarf!

Movember-tyyny

Marraskuu ja Movember lähestyvät. Vaikka et itse viiksiä pystyisi tai haluaisi kasvattaa, fiiliksiin pääsee mukaan viiksikuvioisella Movember-tyynyllä.

Ohje Yhteishyvä.fi-sivustolla

Hullu matontekijä

Kaksi päivää olen kutonut kuin hullu. Sain kudonnan kurssityönä tekemäni maton valmiiksi arviolta 15 tunnissa, vaikka se sisälsikin useasti vaihtuvia kuteita ja kuvioita. Nyt olen aivan jumissa, minulla on elohiiri molemmissa silmissä, vasemmassa reidessä ja poskipäässä. Silti on tyytyväinen olo. En malta odottaa, että saan ensimmäisen mattoni meille kotiin.

Koulun kangaspuiden lisäksi olen puuhaillut myös Novitan toimituksen kangaspuiden parissa. Kuulin, että he tarvitsisivat apua loimen laittamisessa ja minähän sitten lupauduin laittamaan puut kuntoon. Otin jatkuvasti kuvia eri vaiheista ja ajattelin, että kuvista voisi olla jollekin hyötyä, jos ne tänne blogiin laittaisin. Kiinnostaisiko teitä siis pieni selostus siitä, miten loimen laitto kangaspuihin tapahtuu?

 Photos 1, 2 & 3 by ArtoGallery.

Mittanauhanlämmitin

Tarvitsen koulussa jatkuvasti mittanauhaa. Tavallinen sellainen on kuitenkin hankala kuljettaa laukussa, koska se menee solmuun sekä itsensä että kaiken muunkin (nappikuulokkeet, avainhihnat, vapaana pyörivät kangaskassit, villalangat...) kanssa. On tosi kurjaa tyhjentää koko laukku ihan vaan sen takia, että haluan tsekata nopeasti, montako senttiä minun on vielä kudottava.

Apu ongelmaani löytyi rullautuvasta mittanauhasta. Pääkaupungin keskustan ainoissa mittanauhoissa vaan oli sellainen vika, ettei niihin saanut avainrengasta kiinni. Etsin nimittäin sellaista mittanauhaa, jonka saisin avainhihnaan kokoon taittuvien saksien ja koulun avainten kanssa roikkumaan. Pikkuvika kuitenkin korjautui, kun virkkasin mittanauhan päälle pienen pussukan, johon avainrenkaan sai kiinnitettyä. Olen ehtinyt testailla mittanauhan ja saksien yhdistelmää pari päivää ja voin sanoa, että kohta sama avainhihna löytyy kaulastani kotonakin... On meinaan helppoa tehdä käsitöitä, jos ei tarvitse jatkuvasti miettiä missä sakset ovat.

A crocheted cover for my measuring tape.

Turkoosia ja korallia

 

Tulevan kudontaprojektin värimaailman fiilistelyä. Pääsispä jo kutomaan.

Materials for a weawing project.