Sain yllättäen lapsivapaan iltapäivän, eikä minun tarvinnut miettiä kahdesti, mihin aikani käyttäisin; ompeluun tietenkin! Olin aikaisemmin leikellyt valmiiksi t-paidan osia ja aloitinkin ompelemalla niitä valmiiksi liukuhihnalta. T-paidat ovat vielä viimeistelemättä, joten niistä tulee kuvia myöhemmin.
T-paitojen jälkeen rohkaistuin ompelemaan taskuvaippoja. Olen pitkään halunnut kokeilla sitä, mutta kestosideprojektista jäi huono fiilis PUL-kankaan ompelusta. Olin vältellyt sitä aivan turhaan! Piirsin ensin parit kaavat Kestovaippailmiö-kirjasta ja valitsin PUL-kankaiden riekaleista ne isoimmat, joista saisi leikattua vaipat. Etukiinnitteiseen pöllövaippaan piti tehdä jatkopalat siivekkeisiin samasta kankaasta, mutta se ei haittaa, sillä niiden alla on kuitenkin kosteutta eristävä ehjä etukappale.
Itse vaippojen teko ei ollut vaikeaa, vaan ongelmia tuotti oma pää. En voi uskoa miten monta kertaa joko a) saumuroin väärät kappaleet yhteen, b) saumuroin oikeat kappaleet väärin päin yhteen tai c) piirsin väärät kaavat. Yhtään vaippapalaa en onneksi pilannut, vaan ihan ok vaippoja sain silti aikaan. Pöllön piti olla etutarrallinen koon L tasku, mutta koska unohdin piirtää kaavoihin saumanvarat ja onnistuin saumuroimaan takasiivekkeet ensin etukappaleisiin, kaventui vaippa M-kokoiseksi. Tulipa siis tehtyä vahingossa petite-koon vaippa. Tarratkin menivät vähän miten sattuu, mutta olen niihin erittäin tyytyväinen, sillä ompelin ne halpis-Singerilläni. Singerhän ei ole suostunut takuun mentyä umpeen enää ompelemaan ainakaan siksakia, eikä peruuttamaan, joten olin yllättynyt, että se suostui ompelemaan tarrojen pehmeät osat kiinni. Koukkupuolet (jotka muuten piti laittaa vaakatasoon, etteivät ne hiertäisi Sulon mahaa ja reisiä) piti pyöritellä hitaasti käsipyörällä, mutta mitä pienistä. Halpa lankakin katkeili koukkupuolia ommellessa, joten jos jotain tästä kerrasta opin, niin en ikinä enää osta huonolaatuista lankaa. Se yhdistettynä halpaan koneeseen = katastrofi.
Kasan alin tummanvihreä AIO-vaippa ei ole kokonaan minun tekemäni, sillä löysin sen keskeneräisenä kirppikseltä muistaakseni alle eurolla. Sen tekijä oli tehnyt vaippaa väärässä järjestyksessä ja kiinnittänyt nepit liian reunaan, joten vaippa oli vaikea saada kasaan. Jotenkin kuitenkin sain sen saumuroitua kiinni.
Juuri, kun pääsin hurraamaan suhteellisen onnistuneita vaippoja, huomasin kuminauhan olevan lopussa. Ehkä hyvä niin, koska en olisi kuitenkaan uskaltanut ommella sitä omalla koneellani. Odottelen siis vaippojen kanssa seuraavaan kyläilyyn anopin luona...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.