Värjäsin Dylonilla läjän huonompikuntoisia tekstiilejä. Lopputulos oli tämä:
Imetyspaidoissa väri muuttui sinertävämmäksi ja syvemmäksi ja räteistä tuli ihan ookoot. Aika ituhippikunnossa paidat ovat edelleen, mutta käytän niitä lähinnä kotona yöpaitoina ja siksi uskalsin uhrata ne. Räteistä tuli epätasaisia, mutta ihan hauskoja. Kyllä nämä harmaantuneet banaanitahraiset kamaluudet voittavat. Lastenvaatteet taas... No, niistä tuli melko jännittäviä.
Olen positiivisesti yllättynyt tuosta oravakuosista. Eli huonokin värjäys voi olla (livenä) kiva, jos kuosissa on paljon mustaa.
Origamieläinpaita on surkuhupaisa. Siinä värjäys näyttää siltä, kuin siitä olisi tehty tahallaan batiikkimainen. Sinivalkoisesta sydänpaidasta taas tuli ihan karsea. Se minun on pakko värjätä uudelleen tummanharmaalla, jotta saan väriä peitettyä. Samalla voi peittyä myös söpö sydänkuosi, mutta ei tätä mustikkapaitaakaan voi oikein käyttää... Voi oisinpa sittenkin käyttänyt koneväriä!
Siililegginsit olivat ehkä käyttökelpoisimmat vaateosastosta. Niissä väri toimi, vaikka se jäikin läikikkääksi. Oranssi ja violetti näyttävät luonnonvalossa aika söpöiltä yhdessä.
Mitä tästä opimme? Älä ikinä värjää käsin, ellet jaksa hämmentää lientä tarpeeksi usein. Älä värjää enempää kuin pari vaatetta per väriliemi. Rätit kannattaa värjätä vaatteiden liemien jämissä. Huono värjäys, mutta tulipahan tehtyä!
Mulla on joskus väri tasaantunut toisessa pesussa. Tosin on siitäkin paljon aikaa kun olen käsivärjännyt viimeksi.
VastaaPoista