Se seisoo! Sulo oppi tässä viikko takaperin muutaman päivän sisällä ensin nousemaan tukea vasten istumaan, konttaamaan, nousemaan tukea vasten polviseisontaan ja sitten riiviö ponkaisikin itsensä tukea vasten seisomaan. Nyt Sulo yrittää ottaa haparoivia askeleita milloin sohvaa, sänkyä tai ruokapöydän penkkiä vasten. Kopsujen määrä on sen mukainen, vaikka kuinka yrittäisi ehtiä nappaamaan lapsesta kiinni, ennen kuin hän ehtii kaatua. Enemmän Sulo säikähtää, kuin kopsauttelee päätään, mutta huutohan siitä säikähdyksestäkin tulee.
Sulo kasvaa järjetöntä vauhtia. Kohta tulevassa kahdeksankuisneuvolassa saadaan taas uudet mitat, mutta Sulo oli puolivuotisneuvolassakin 73 senttiä pitkä. Tällä hetkellä käytössä on vaatteita 74 sentistä 86 senttiin. Yllä olevassa kuvassakin Sulolla on Marimekon koon 86 paita, eikä se näytä yhtään liian isolta. Paita tosin on käytettynä ostettu, joten se on voinut kutistua edellisessä kodissaan.
Pieneksi jääneitä housuja pois pakkaillessani huomasin, että jäljelle oli jäämässä melkein pelkästään kuosillisia pöksyjä, joten tein pikaisesti yhdet collegesta, "farkkulegginsihousuista" yli jääneestä palasesta ja resorista. Malli kasvaa pitkien resoreiden ansiosta lapsen mukana. Hauskana yksityiskohtana kaavoitin housujen toiseen lahkeeseen taskun, joka nousee hieman koholle reidestä ja jatkuu lahkeessa resoriin asti. Näihin on helpompi yhdistää riemunkirjavia yläosia. En vaan ole osannut hankkia lapselle yksiväristä, vaikka niitä kuoseja on ihan kiitettävästi jo kasassa!
Juuri nyt sopivien vaatteiden ompelun lisäksi olen panostanut ensi kesän kuteisiin. Tai panostanut ja panostanut... Väsyneenä tulee ommeltua ihan sekundaa! Onneksi Sulo ei tajua onko pöksyjen lahkeensuut ommeltu oikein vai väärin, jos ne eivät hierrä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.